lauantai 30. syyskuuta 2017

#139 BANNERIHISTORIA OSA 1


Blogini näyttää tällä hetkellä ihan erilaiselta, kuin kolme vuotta sitten. Niin ulkoasullisesti, kuin kirjoituksellisesti. Varsinkin ulkoasu on muuttunut blogihistoriani aikana erittäin monta kertaa. Tänään olisi vuorossa siis näyttää teille ripaus bannereista, jotka ovat joskus olleet blogissani! Kaikki bannerit eivät tosin ole tallessa, vaikka yritinkin niitä kovasti etsiä. Ehkä kuitenkin pärjäämme näillä? 

(Bannerit joissa on valkoinen tausta ovat läpinäkyviä!!)

Ei ole minun tekemäni, eikä tuo alempikaan.


Huomaa varmaan, kuinka upeita bannerit olivat. Tarkoitan erityisesti tällä tuota itse tekemääni alinta. Niin yksinkertainen, kun voi olla. Tein tuohon aikaan bannerit pizap -nimisellä sovelluksella.


Tämä ei ole tekemäni
Blogin nimikin pääsi vaihtoon useaan kertaan. En omistanut tuolloin vielä kunnon kameraa, joten pienen liilan pokkarin voimalla mentiin.



Nämä olivat ensimmäisiä bannereita, joista muistan olleeni ylpeä. Tosin voisin sanoa, että opin tuolloin Gimpin käytöstä uusia tekniikoita ja vaikka eivät nuokaan ole päätä huimaavia teoksia, olin kehittynyt silti.

Tämä ei ole tekemäni.

Näihin olin jo silloin todella tyytväinen. Tuo alempi tekemäni, oli minulla blogissa todella pitkään. Järkkärikin oli päässyt käyttöön, joten kuvat olivat paljon parempilaatuisia!


Aikoinaan blogin nimi oli myös Ruusuilla tanssimista, kun Ruusu niminen poni oli vakkarinani. Vieläkin tykkään tuosta nimestä, mutta jotenkin se vain vaihtui tähän, mikä nykyinen on. 


Olin tässä vaiheessa jo kehittynyt aika paljon bannereiden tekijänä. Tykkäsin tehdä niitä tuolloin todella paljon. Tässä kohtaa tuli tämä The Little Pink Pony -nimi.



Bannerit säilyttivät koko ajan samanlaisen yksinkertaisen tyylin. Harjoittelin rajaamaan kuvia, vaikken siinä mestari ole vieläkään ja kehityin. Blogissani myös toimi pitkään banneripaja, mutta joskus 2016 elokuun ? alkupuolella otin sen pois.


Tämä eikä alempi ole tekemiäni.


 Edelleen säilytin saman yksinkertaisen tyylin. Bannerit eivät koskaan ole olleet tekeminäni mitenkään erikoisia, mutta ne ovat sopineet tyyliini. 

Tässä oli ensimmäinen osa bannerihistoriaani! Vielä jäi paljon bannereita tästä pois, mutta voin luvata, että toinen osa on tulossa. 

Essi

perjantai 29. syyskuuta 2017

#138 KANNUKSILLA PONI VAIN PARANEE

Keskiviikkona 20.9 olin taas normaaliin tapaan ratsastamassa. Kouluni loppui vasta neljältä, joten sain tietää jo ennen tallille tuloa, että pääsisin taas Trudyn selkään. Koska sunnuntain koulukisat menivät niin hyvin, lähdin aika varmoilla fiiliksillä tunnille. 
Tallilla vaihdoin omat vaatteeni ratsastusvarusteisiin, jonka jälkeen lähdin suitsimaan Trudya. Nonna, eli tallikaverini oli taas ihanasti aloittanut satuloimisen, jotta minulla ei olisi niin kiire. On kyllä ihana omistaa ystäviä, jotka auttavat!
Alkuun mietin pitkään, että laitanko kannukset jalkaan ja lopulta sitten laitoinkin. Ja se oli hyvä päätös!

Postaus on täydennetty sunnuntain kisakuvilla, kaikki kuvat C Nelli!
Kentällä nousin Trudyn selkään, joka tuntui jo alkuun virkeältä, sillä kun yritin säätää jalustimia, niin poni olisi halunnut jo lähteä kävelemään. Kun kaikki oli säädetty, lähdin uralle kävelemään.


Melkein heti, kun olimme ottaneet ohjat tuntumalle, jakauduimme kahdelle isolle pääty-ympyrälle. Trudy tuntui super hyvältä ratsastaa jo heti aluksi. Se hakeutui muotoon ja kun sitä vähän käski, niin takajalatkin alkoivat herätä. Mentiin ensin ympyrällä käyntiä ja ravia molempiin suuntiin.


Käynti tuntui alusta alkaen tosi hyvältä, molempiin suuntiin. Kannukset todellakin auttoivat jo tässä, että ei tarvinnut olla koko ajan puskemassa ponia liikkeelle. Trudy oli kivan pehmeä, kunhan itse muistin pitää pehmeän käden. 

Siirrettiin ponit raviin ja jatkettiin ympyröillä. Vihdoin olin jotenkin ilonen, että sujui, sillä viimeiset tunnit eivät ole menneet mitenkään erityisen hyvin... Trudy tuntui todella miellyttämishaluiselta, joten itse aloin sitten oikeasti ratsastamaan, kerta poni suostuu yhteistyöhön. Trudy kulki pyöreänä koko raviverkan ajan ja saatiin hyvästä ravista kehuja!



Laukka tuntuu olevan tällä hetkellä meille se vaikein askellaji. Ensimmäinen laukannosto sujui ihan hyvin, mutta kun jäin vain istumaan, enkä ratsastanut, niin Trudy siirtyi heti raviin. Seuraavassa nostossa olikin sitten enemmän ongelmia, vaikka lopulta päästiin laukkaan. Molemmissa suunnissa tapahtui sama asia. 

Ehkä enemmänkin ne laukannostot ovat vaikeita ja askellajin ylläpitäminen. Trudylla on kuitenkin super hieno laukka ja se aina yrittää tosissaan, joten siinä mielessä on mukava ratsastaa laukkaa sillä.


Kun kaikki askellajit oli käyty läpi, aloitimme tunnin tehtävän. Toiselle lyhyelle sivulle n. 10m voltti, jonka jälkeen jatkettiin volttia vielä 1/4, suoristus ja väistö. Super hankala selittää, mutta alla kuva, niin ehkä siitä jotain tajuaa.  









Tämä tehtävä sujui molempiin suuntiin itseasissa todella hyvin! Aloitettiin ensin oikealle. Voltilla minun piti keskittyä erityisesti siihen, että Trudy pysyisi samassa tahdissa läpi voltin. Itse yritin keskittyä myös siihen, että saisin pidettyä oman vasemman kyljen "pitkänä", enkä olisi niin kasassa. 

Väistöt sujuivat tähän suuntaan oikein hyvin, kunhan vain muistin vuorovaikutuksen ponin kanssa. Minä pyydän siltä jotain, se tekee sen, jonka jälkeen kiitän sitä. Ja uudestaan. Näin sain Trudyn kanssa muutamia todella sujuvia väistöjä. Tuo poni turhautuu tosi nopeasti, jos se ei saa sitä vuorovaikutusta, jonka jälkeen mistään ei tule mitään. 


Vaihdettin suunta vasemmalle ja tultiin sama tehtävä. Trudy oli jälleen super mukava ja helppo ratsastaa. Väistöissä sain olla taas tarkkana, että en jäänyt koko ajan käskemään ponia, vaan esimerkiksi taputin pari kertaa väistön sisällä sitä.

Olen erityisen ylpeä tässä tunnissa noihin väistöihin. Trudy jaksoi oikeasti keskittyä niihin eikä vain juossut niiden läpi. Vaikka aluksi pelkäsin, että en saa ponin takajalkoja mukaan kunnolla ilman raippaa väistöissä, niin ne kuitenkin sujuivat todella hyvin pelkillä kannuksilla!


Loppuravit menikin sitten todella rennosti. Annoin Trudyn venyttää kaulaansa vähän etten ja alas ja saimmekin kehuja hyvän näköisestä ravista. Sitten vielä loppukäynnit ja alas selästä. Trudy jatkoi seuraavalle tunnille, joten minun ei tarvinnut viedä sitä talliin. 

Kouluhommat painaa taas päälle, joten postauksesta tuli aavistuksen lyhyt. Koko ajan tuntuu, että pitäisi olla lukemassa kokeisiin tai tekemässä läksyjä. Ehkä se siitä...

Essi

perjantai 22. syyskuuta 2017

#137 LUKULISTA TÄYNNÄ UUSIA BLOGEJA



Lähiaikoina olen tutustunut moneen uuteen blogiin. Pääasiassa Hevosbloggaajat -Whatsapp ryhmän kautta. Tässä postauksessa esittelen muutaman blogin, jotka ovat päässeet kesän aikana lukulistalleni. Tietenkin olisi vielä enemmän blogeja, joita haluaisin esitellä, mutta halusin postaukseen vain muutaman.

http://elaimetsydammessa.blogspot.fi/

Eläimet sydämmessä -blogia kirjoittaa 14-vuotias tyttö nimeltä Aino. Blogi kertoo hänen koirastaan Lorusta ja tietenkin ratsastusharrastuksesta. Aino ratsastaa myös ratsastuskoulussa, joten siinä ehkä yksi syy miksi tykkään blogista? Blogilla on myös erottuva tyyli. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista, kuvat ovat isoja, hyvälaatuisia, enkä kyllästy, kun luen tekstiä. 
Olen myös huomannut, että Aino osaa kommentoidamuiden blogeihin todella positiivisesti ja rakentavasti. Minunkin blogiin hän on eksynyt, niin kommentit ovat olleet todella ihania!


Fairy Dust -nimeä kantavaa blogia kirjoittaa 13-vuotias Heidi. Blogi kertoo hänen ratsastuskouluelämästään, kahdella eri tallilla. Heidi käy myös samalla tallilla, kuin minä, joten on kiva lukea postauksia, miten hänellä ovat sujuneet tunnit! Blogilla on aika monta päätähteä kuten tässäkin olevat Suffeli ja Trudy. 
Heidi on blogannut vasta vähän aikaan, mutta teksti on aika sujuvaa. Muutamia kirjoitusvirheitä vielä löytyy, mutta eiköhän sekin kehity ajan myötä. Kaikista postauksista löytyy myös hyvälaatuiset, isot kuvat. 

http://www.tuhmaponi.fi/


Tuhmaponi -blogi nousi lukulistalleni vasta ihan pari viikkoa sitten. Kyseistä blogia kirjoittaa kolmekymppinen Mari. Ne ketkä käyttävät instagramia, on tämä ratsukko varmasti monille tuttu. Blogi kertoo Marin sekä hänen poninsa Vantun elämästä. 
Rakastan blogin omaperäisyyttä. Marilta löytyy oma tyyli kirjoittaa, vaikka blogi ei ole ollut kauaa edes pystyssä. Kuvat ovat todella hyvänlaatuisia, huumorilla varustettuja, joten en ikinä kyllästy blogin postauksia lukiessani!


http://breeezyprince.blogspot.fi/

Breezy Prince -blogia kirjoittaa 16-vuotias Sara. Blogi kertoo Saran ja hänen omistamastaan Padi ponista. Hurjan suloisilla kuvilla ja hyvällä tekstillä varustettu blogi onkin jo yli 600 ihmisen lukulistalla! 
Tykkään erityisesti blogin ulkoasusta. Niin simppeli, mutta silti niin kiva. Eipä postauksissa tai kuvissakaan valittamista ole. Kaikki postaukset on siististi kirjoitettu eikä mistään puutu erittäin suuri -koossa olevia kuvia.


Ponivoimat pelissä -blogin takana on 12-vuotias Eevi. Blogissa hän kertoo ratsastuskoulun tunneista ja omasta hevoselämästään. Blogissa seikkailee myös shettisruuna Aapo, josta Eevi kirjoittaa aktiivisesti. 
Blogissa tykkään erityisesti yksinkertaisesta, mutta silti hienosta bannerista. Teksti on hyvää siihen nähden, että kirjoittaja on vasta 05 syntynyt! Kaikista postauksista löytyy myös kuvia, joka on tietenkin pelkkää plussaa.



Tälläinen postaus tällä kertaa! Kiinnostaisiko teitä osa kaksi tästä? Oliko joku blogeista sinun lukulistallasi? Alas saa linkata blogeja, joita luette, jotta löytäisin vielä lisää uutta luettavaa! Toki omankin blogin saa laittaa :)

Essi

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

#136 MAAILMAN ROHKEIN JA URHEIN PONI - KISAPOSTAUS

Sunnuntaina oli tallin järjestämät koulukisat, joihin osallistuin Trudylla. Ensin myös kaverini piti mennä kanssani sillä, mutta hän peruikin. Joten osallistuin siis ainoana Trudylla. Ajattelin koko viikon, että kisoista tulee kunnon "sekamelskasoppa", mutta ei siitä sitten tullutkaan.
Kisa aamuna tulin tallille 7.45. Harjasin ensin ponin läpi ja kävin sovittamassa valkoisia satulahuopia. 8.15 kävin auttelemassa radan rakennuksessa. Emma tuli auttelemaan minua, joten hän tuli puoli yhdeksän aikaa.


Emma lupasi tehdä Trudylle sykeröt ja niistä tulikin ihan super hyvät! Hän teki myös minulle nutturan. Ja kiitos taas Emman, pääsin kisaamaan ensimmäisen kerran valkoisissa housuissa, kun hän lainasi omiaan minulle. Kiitos myös postauksen kuvista Emmalle! Ilman häntä olisin ollut pulassa...


Itse menin verryttelemään aika viime tipassa, sillä olin toimihenkilö tehtävissä. Emma laittoi Trudyn kuntoon, sillä aikaa, kun vaihdoin itselleni saappaat, laitoin kypärän ja kannukset. Sitten lähdinkin jo verkkaamaan. 


Vaikka verryttelin aika nopeasti, kerkesin silti käydä kaikki askellajit hyvin läpi. Trudy oli jo alusta alkaen todella hyvä ratsastaa. Lieneekö sitten kannuksilla asiaa? Ihanaa, kun ei tarvinnut, kuin vähän puristaa pohkeella, niin saatiin hyvä ja pehmeitä siirtymisiä. Pirita (hevospuolen opettaja) auttoi kilpailijoita varkassa. Sain häneltä hyviä ohjeita Trudyn ratsastamiseen. 


Tein verryttelyssä aikalailla pelkästään askellajit pääty-ympyrällä läpi. Trudy tuntui tosi hyvältä, joten aika varmoilla fiiliksillä lähdin radalle. Maneesissa, kun olin menossa alueelle, jossa odotetaan vuoroa, se jännittyi. Ponin ensimmäiset tai toiset koulukisat, niin aika ymmärrettävää, että se kyttäsi valkoisia aitoja. Onneksi päästiin siitä nopeasti ohi. Odotin vuoroani yhden ratsukon ajan, jonka jälkeen pääsin radalle. 

Pahoittelen tätä järkyttävää maneesilaatua...
Kävin näyttämässä ensin Trudylle tuomaripäätyä. Päästiin melkein sinne, kunnes poni pysähtyi paikalleen ja alkoi puuskuttamaan. Selvästi se mietti, että uskaltaako vai ei. Tuomari oli kiltti ja sanoi, että voin ihan rauhassa mennä siitä pari kertaa ohi ennen lähtömerkkiä. Lopulta Trudy käveli siitä nätisti ohi, vaikka olikin vähän jännittynyt. 


Lähtömerkki tuli ja aloitin radan harjoitusravissa. Keskihalkaisijalle ei tullut pysähdystä vain hassu "puolikas" lävistäjä. Helpommin en osaa selittää. Saatiin siitä 6,5 ja kommenttina, että täsmällisempi pituushalkaisija. Päätyyn tuli pääty-ympyrä, josta 6, sillä Trudy hyytyi ympyrällä vähäsen, samaa tuomari kirjoitti paperiin. 

Seuraavaksi tuli lävistäjä ravissa, mutta keskellä n. viisi metriä käyntiä. En oikein tiennyt, että missä kohtaa olisi puoliväli, joten arvioin sen vain. Tuomari sanoi, että keskitä käynti keskelle, eli arvio meni vähän väärin. 



Päädyssä oli sitten oikean laukannosto, joka meni aika huonosti. Syy oli ihan vain minun, kun en valmistellut sitä kunnolla. Siitä saatiin 5, ja tuomari sanoi myös, että valmistele kunnolla. Pääty-ympyrästä saimme 6. 

Lävistäjällä tuli askeleenpidennys, joka sujui aika hyvin. Siitä 6,5. Vasemman laukannosto tulikin paljon paremmin ja siitä 7. Laukassa tehtävästä pääty-ympyrästä 6,5. Tuomari huomautti siitä, että en laukannut ympyrää ihan täsmälleen loppuun asti. Siirsin raviin vähän aikaisemmin, kuin piti, mutta ainakin Trudy kuunteli minua.


Kulman jälkeen siirrettiin käyntiin ja mentiin keskikäyntiä lävistäjä. Tämä oli meillä radan paras osuus! Käynti oli kivan eteenpäin pyrkivää ja tuomarikin näytti tykkäävän, sillä siitä 7. Harjoitusraviin siirtymisestä saatiin 6,5. Mielestäni se oli aika tasainen ja hyvä. 

Pituushalkaisijalle tulo tuli ehkä puolimetriä liian vinoon. Tuomari kirjoitti sen paperiin ja siitä 5,5. Pysähdyksessä Trudy vähän kiemurteli ja pysähdys tehtiin lopulta vähän vinottain. 


Olen super tyytyväinen tuohon rataan! Molemmat tsemppasivat hyvin koko radan ajan. Prosentteja saatiin 62,63%. Eniten olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Trudy uskalsi mennä tuomaripäätyyn ja se kulki koko verkan sekä radan ajan tosi kivasti. Otettiin radan jälkeen vielä muutamia kuvia, joista tulikin ihan super kivoja!



Tuomarin kommentti radasta "Rytmikkäät askellajit ja sopiva tempo. Keskittyneesti ratsastettu. Lyhennä hieman ohjia. Vielä täsmällisyyttä, ratsasta tehtävät alusta loppuun ja valmistele ne"
Askellajit 7, Lennokkus 6,5, Kuuliaisuus 6 ja Ratsastajan asento, istunta ja apujen käyttö 6,5.



Ihanaa, kun kaikkien niiden epäonnistuneiden tuntien jälkeen tuli noin hyvä rata ja poni toimi kivasti! Illalla sain vielä tietää, että olin 10/30 eli ensimmäinen ei-sijoittunut! Eli toisin sanoen olen super tyytyväinen sunnuntain kisapäivään <3

Essi

#135 KOLME KERTAA TRUDY

Kouluhommien takia postaustahti on hidastunut, enkä ole saanut kirjoitettua uusia postauksia. Tähänkin postaukseen tiivistän kolme ratsastustuntia, sillä aikaa ei yksinkertaisesti ole kirjoitaa kahta erillistä. Mutta onneksi ensi jaksossa perjantait ovat vain 8.20-11, joten silloin ainakin on aikaa kirjoitella blogiin!

30.8.


30.8 tulin tallille puoli viiden aikaa, sillä koulu loppui vasta neljältä. Sain jo aikaisemmin tietää, että yllätys yllätys, menen Trudylla. Kiitos Nonnan, joka on nyt tässä nämä keskiviikot harjannut ja laittanut Trudyn kuntoon, kun itselläni on tullut vähän kiire vaatteiden vaihdossa tms. Kun kaikki olivatr valmiita lähdimme kentälle. Luvassa oli ihan perus koulutunti, jossa keskityttiin voltteihin. 


Jos näin alkuun jo sanon, että tunti oli huonoin, minkä ikinä olen tuon ponin selässä ollut. Tuntui, että painettiin koko tunti "onks pakko?" meiningillä, paksun sumuverhon läpi. En muista ihan tarkalleen, että mitä tehtiin, mutta ainakin kulmiin voltteja ja keskiympyrällä työskentelyä. Käynnissä Trudy oli ihan ok. Koko tunti tosin meni siinä, että yritin saada ponia edes vähän pehmenemään, sillä se oli super jäykkä. 


Alkutunnista tehtiin keskiympyrällä kaikki askellajit läpi. Trudy oli niin jäykkä, että en koko tunnin aikana saanut sitä yhtään pehmeeksi tai pyöreämmälle kaulalle. Ravissa oli ehkä eniten se turhautumisen tunne, laukka ja käynti meni vielä jotenkin. Volteilla Trudy vain juoksi alta, ei kuunnellut pidätteitä, eikä suostunut pehmenemään sitten yhtään. Ravi oli koko tunnin niin huonoa, että teki mieli vaan lopettaa ja kaivautua jonnekkin maankoloon. 

Loppuraveissa se alkoi sentään vähän tulla tuntumalle ja kuuntelemaan minua, mutta muuten koko tunti meni ihan metsään.

6.9

Olin valmistautunut tekemään avotaivutuksia, mutta listassa lukikin este. Mitenkään erityisen onnellinen en ollut, sillä Trudy on lähiaikoina tiputellut ratsastajia estetunneilla. Lähdin tunnille kuitenkin aika päättäväisesti. Mentiin vain paria puomia ja yhtä minipystyä. 

 
Harmi, kun ei ollut koulutunti, sillä Trudy oli todella hyvä ratsastaa ravissa. Tultiin ensin puomeja kaikissa askellajeissa. Ne menivät aika hyvin, mutta jos tultiin laukassa liian lähelle, niin poni veti takajlat pukilla yli. Pystylle tuli muuten ihan hyvät hypyt, mutta tultiin kaikki aika lähelle. Joten poni veti tietenkin ne takajalat hassusti yli. 

Ei mennyt mitenkään kummoisesti, muttei mitenkään ihan penkin alle. Ilmottauduin Trudylla myös koulukisoihin. HeC luokkaan vain, koska poni ei ole ollut kuin kerran-kaksi valkoisten aitojen sisäpuolella.
13.9

Tunti meni taas ihan penkin alle. Tehtiin tunnilla kouluradan osia, sillä kisat olivat tulevana sunnuntaina. Trudy oli taas aika jäykkä, vaikka vertyikin ihan hyvin. Tehtiin pituushalkaisijaa ja laukannostoja. 


Alkuverryttely sujui ihan kivasti, mutta lopputunti olikin pelkkää säätöä. Laukannostot olivat tunnin suurin katastrofi. Ei saatu laukkaa nousemaan ja jos saatiin, niin kiitoravin kautta. Itseltäni katosi ratsastustaito ja olin ihan hukassa. Turhauduin todella paljon ja alkoi ärsyttämäänkin. Itku kurkussa painoin eteenpäin. 

Onneksi sentään vasemman laukannostot onnistuivat paremmin, kuin oikeaan. Eivät ne olleet lähelläkään hyvää, mutta sentään vähän parempia. Mietin kyseisen tunnin jälkeen, että peruisin kilpailuihin osallistumisen, mutta päätin kuitenkin sitten osallistua. 


Essi