lauantai 29. heinäkuuta 2017

#125 TAVOITTEET SUFFELIN KANSSA SYKSYLLÄ? - VASTAUKSET

Moikka!

Postauksessa, jossa pyytelin teitä laittelemaan kysymyksiä, sanoin, että niitä on aikaa laitella 8.8. asti. Ajattelin, että en saa edes näin lyhyessä ajassa tarpeeksi kysymyksiä, mutta jo kahden päivän sisällä, minulla oli tarpeeksi yhteen postaukseen. Siispä aijjon toteuttaa postauksen jo nyt. Jos kysymyksiä tulee lisää, niin toteutan toisen osan. 
Kysymykset liittyvät siis minuun ja Suffeliin. Lopussa sitten muutama ns erilainen kysymys.


Mikä on parasta Suffelissa?
Yhtä tiettyä asiaa minulla ei ole, mutta yksi parhaimmista asioista on se, että Suffeli on niin varma. Esteillä se on luokkaa mistä vaan ja mitä vaan, niin yli mennään. Suffeli ei säiky mitään ylimääräistä, joten sitä voisi sanoa pomminvarmaksi poniksi?
Toinen parhaimmista asioista on se, että kun saan tietää, että menen Suffelilla, en voi koskaan tietää minkälainen tunti on tulossa. Vakituiset lukijat ovatkin varmaan huomanneet, että osa ratsastuspostauksista on erittäin tapahtumarikkaita, kun taas välillä menee ihan "normaalisti". Suffelin jokainen päivä on erilainen, se lienee sitten hyvä asia?

Parhaat muistot Suffelin kanssa?
Ensimmäisenä tulee mieleen huhtikuussa olleiden koulukisojen voitto. Ne olivat minun ja Suffelin ensimmäiset yhteiset kisat, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. Voitto kuitenkin napsahti meille prosentein 65,48%. Olin radan jälkeen niin iloinen ja hämmentynyt, enkä edes tajunnut, että sain niin suuret prosentit. Maailman hienoin poni käyttäytyi kisoissa hyvin ja vältyttiin niiltä pupuloikilta.
Toinen on varmaan 9.5 ollut koulutunti, josta en kuitenkaan kirjoittanut postausta kouluhommien takia. Silloin kaikki tuntui sujuvan ja Suffeli keskittyi 110% koko tunnin. Se kulki hyvin rentona ja laukassakin sain ratsastettua sitä pyöreäksi.



Korkein este, jonka olen Suffelilla hypännyt?
Suffelin kanssa olen päässyt hyppäämään vain vaivaiset 60cm. Hypätään tunneilla ihan pieniä, sillä joskus tunnilla on niitä, ketkä eivät ole hypänneet paljoa. Tuntuuhan se syksylläkin varmasti oudolta, kun on viimeksi hypännyt Perniössä 90cm ja sitten esteet laskevatkin 50cm...

Jos sinun olisi pakko otaa uusi vakkari, kenet ottaisit?
Todella vaikea kysymys. Kilossa ei ole oikein muita mun tyyppisiä poneja. Tämä tulee ehkä vähän yllätyksenä, mutta ottaisin ehkä Aktorin. Tykkäisin siitä ehkä enemmän, jos se ei olisi niin "tankki" ja niin laiska. Se on kuitenkin poni, joka on opettanu minulle enemmän päättäväisyyttä, kun kukaan muu. Olen tullut 3/4 tunneista pois itku kurkussa, kun olen mennyt Aktorilla, mutta silti siinä on jotain mistä tykkään. Suffelilla aijjon kuitenkin jatkaa niin kauan, kun pystyn.

Kuinka korkea Suffeli on? Ja kuinka pitkä sinä olet?  
Suffeli on noin 138cm ja minä olen 165cm pitkä. 


Tavoitteet Suffelin kanssa syksyllä?
Suuria tavoitteita mulla ei ole, mutta haluaisin saada syyskaudelle lisää onnistuneita tunteja. Haluaisin oppia ratsastamaan Suffelin pyöräksi jo ensimmäisen 30min aikana, eikä vasta loppuraveissa. Esteillä haluaisin päästä kisaamaan edes yhden 70cm luokan, mutta katsotaan toteutuuko se koskaan.

Mitä mieltä olit Suffelista, kun ensimmäisen kerran ratsastit sillä?
En muista siitä kerrasta oikein mitään. Menin siis ponilla ensimmäisen kerran 2013 syksyllä. Jostain ratsastuspäiväkirjastani tms. luin, että Suffeli oli tosi mukava ja askellajit oli kivat. Seuraavan kerran siitä menin ponilla 2014 talvella ja siitä 2015 puolessavälissä. 


Kuinka monta kertaa olet tippunut Suffelilta?
En ole onnistunut vielä tippumaan Suffelin kyydistä. Silloin ekoja kertoja, kun menin sillä, poni veti niitä sen laukkapyrähdyksiä, en ollut tottunut niihin, joten tippuminen oli lähellä pariinkin kertaan.




Mikä Suffelissa ärsyttää?
Välillä mulla menee totaalisesti hermot sen ponin ratsastamiseen. On ärsyttävää, kun Suffelii päättää, ettei suostu yhteistyöhön, niin silloin se ei oikeasti suostu. Suffeli ei välillä suostu menemään minkään sortin muotoon, vaikka sitä yrittäisi ratsastaa. Huonon päivän jälkeen, jos menen Suffelilla ja tunti menee huonosti, niin olen vain enemmän ärsyyntyneempi.

Mikä satulahuopaväri sopii mielestäsi Suffelille parhaiten?
Mä itse tykkään Suffelilla tummansinisestä ja haluaisin laittaa sille joskus punaisen huovan :D En asiaan kuitenkaan voi vaikuttaa, sillä ratsastan ratsastuskoulussa, kerran viikossa. 

Kuka ottaa yleensä susta ja Suffelista kuvia, kun et sitä aina mainitse?
Suurimman osan blogin kuvista, tältä vuodelta on ottanut Nonna! Vakkarikuvaajani, joka jaksaa tulla joka tunti kuvaamaan, ellei hänellä ole muuta menoa. Super iso kiitos Nonnalle <3


Kuinka korkeaa Suffeli on hypännyt kisoissa?
En tiedä, mitä Suffeli on hypännyt ennen, kun aloitin Kilossa, mutta sinä aikana, mitä minä olen ollut ja nähnyt ponin hyppäävän, on se mennyt 90cm ratoja esimerkiksi Saagan kanssa. 


Millä kaikilla talleilla sä oot käyny?
Olen käynyt Kilon lisäksi Perniön Ponitallilla, Kissakulman tallilla, Punametsän tallilla, Gobbacka Stallilla ja muistaakseni Milli-tallilla pari kertaa?
 
Haluaisitko kisata Suffelilla vielä jatkossakin? Jos aiot, niin esimerkiksi mitä luokkia ja koulu -vai estepuolella?
Haluaisin jatkaa Suffelilla mahdollisimman kauan ja päästä etenemään. Kisoissa tahtoisin mennä niin esteitä, kun koulua. Esteillä haluaisin nousta sinne 70cm luokkiin ja koulussa saada hyviä HeC ratoja ja ehkä vielä joskus HeB?



Mitä varusteita Suffelilla on, kun hyppäät sillä?
Suffelilla on tietenkin satula ja suitset sekä suojat. Sitten sillä on myös tuollainen rintaremmimartingaali. Mitään erityistä kuolainta sille ei tule, mennään ihan perus nivelkuolaimella. Varusteiden merkkejä en tiedä.


Jos saisit toteuttaa Suffelin kanssa kolme juttua, jota et tällä hetkellä pysty tekemään, mitkä tekisit?
Ykkösenä haluaisin ehdottomasti päästä ulkopuolisiin kisoihin. En ole ikinä sellaisissa ollut, eikä nyt ole mahdollisuuttakaan lähteä ulkopuolisiin. Toinen asia, mitä haluaisin päästä tekemään, on maastoesteiden hyppääminen. Kilossa niitä ei ole, joten olisi joskus niin kiva hypätä niitäkin Suffelilla. Kolmas asia mitä haluaisin Suffelin kanssa tehdä, on ehkä valmennukseen pääsy. Kilossa käy kyllä pari valmentajaa, mutta valkkoihin en ole vielä päätynyt. 

Oletko ostanut Suffelille itse joitakin varusteita? Jos olet niin mitä olet ostanut ja paljonko maksoi?
Muistaakseni minä en ole ostanut Suffelille ainuttakaan varustetta? Olen yhden Magic Brush -harjan ostanut aikoja sitten ja käyttänyt sitä Suffelilla muutaman kerran. Sillä hintaa oli 4-6€.



Suosikki ratsastusvarusteesi itseltäsi, ja Suffelilta?
Itseltäni oma suosikkivarusteeni on varmaan kypärä. Se ei ole mitenkään erityisen koristeellinen, mutta pidän siitä silti. Kypäräni merkki on Lamicell ja se on ruskea. Mallia en tarkalleen muista, mutta hinta oli siinä 90€ paikkeilla. 
Suffelin varusteissa tykkään eniten varmaan noista jalustimista. Ne ovat siis ihan perus niveljalustimet. Ponilta ei löydy mitään erikoisia varusteita, joten valitsin nuo. Tykkään niiden ulkonäöstä ja ne sopivat jalkaan, ainakin minulla, aika hyvin. 

Sun este-ennätys Kilossa ja Perrassa?
Kilossa olen hypännyt korkeimmillaan vajaa 70cm ja Perrassa 90-100cm.

Perra vs Kilo?
Paha kysymys! Molemmista löytyy hyviä ja huonoja puolia. Kilossa on laadukas opetus ja pääsee kehittymään ratsastajana. Perrassa taas tulee semmoinen irtiotto arjesta ja siellä pääsee tekemään monia eri asioita, kuten hyppäämään isoa. Kilossa taas ei hypätä isoja esteitä, ellet ole jossain pienryhmässä. Perniössä ei ehkä pääse kehittymään yhtä paljoa, kun siellä suurimmaksi osaksi vaan höntsäillään. En siis osaa päättää, mutta kehittymisen kannalta ehkä Kilo? Perniössä pääsee kuitenkin kehittymään enemmän esteillä, kun Kilossa normitunnilla.


Tälläinen postaus tällä kertaa! Kaikki kysymykset eivät löytyneet tästä postauksesta, mutta tulossa on toinen osa. Toivottavasti postaus avasi teille lisää Suffelista ja minusta. 
Kilossa alkaa tunnit jo ensi viikolla, joten silloin tulossa myös syyskauden ensimmäinen ratsastustuntipostaus. 

Essi

maanantai 24. heinäkuuta 2017

#124 KYSYMYSPOSTAUS?

Moikka!

Selailin tässä muiden bloggaajien postausidea -postauksia ja tajusin, että en ole pitkään aikaan tehnyt kysymyspostausta. Minun on pitänyt tehdä tämä jo yli kuukausi sitten, mutta jostain syystä aloitus tälle postaukselle jäi vain luonnokseksi. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja nyt vihdoin saan tämän ulos. 

Sama kuva löytyy myös instagram-tililtäni @team.huida
Ajattelin, että tämä kysymyspostaus liittyisi minuun ja Suffeliin. Erityisesti Suffeliin. En olekkaan tästä ponista tehnyt vielä tälläistä postausta. Kysymyksiä voi laitella 8.8 asti. Toivottavasti jaksaisit raapustaa edes yhden kysymyksen. Se auttaisi postauksen toteuttamisessa!

Essi

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

#123 TAVOITTEET RATSASTAJANA SYYSKAUDELLE 2017

Moi!

Kohta kesäloma loppuu ja koulu alkaa. Ei kiva. On siis hyvä aika aloittaa miettimään jo syksyä ja niitä asioita, joita aijjon parantaa ratsastuksessani. Varmasti olisi paljon muitakin kohtia, joita haluaisin parantaa, mutta niitä en mainitse tässä. Tietenkin itsestään on löydettävä myös hyviä puolia, sekä ihmisenä, että ratsastajana. Nyt kuitenkin listaan muutaman asian, joihin haluan syyskaudella kiinnittää erityistä huomiota. 


Katse ylös 

Yksi suurimmista ongelmista ratsastuksessani. Katson todella paljon ponin niskaan, vaikka pitäisi katsoa korvien välistä eteen. Minulle sanotaankin melkein joka tunti, että "Essi, se katse pois ponin niskasta". Olisi todella kiva, että opettajani ei tarvitsisi enää huomautella siitä minulle. 
Onneksi kuitenkin Perniön Ponitallin leirillä huomasin, että varsinkin esteillä sain katseen paremmin mukaan. On kyllä kolme kertaa helpompi ratsastaa, kun katsoo eteenpäin, eikä ponin niskaan!

Nää on näitä tunteja, kun Suffeli päättää vetää, sen omia pupuloikkia...
Kädet ja nyrkit ylös

Todella usein jätän käteni vain roikkumaan alas, jolloin nyrkkini kääntyvät sisään. En tällöin saa käytettyä esimerkiksi ulko-ohjaa oikein, eikä poni välttämättä ymmärrä, mitä pyydän siltä. Joskus saataan ratsastaa hetkellisesti kädet melkein suorana. Ei mukavaa ponille, kun pidätteet menevät alaspäin. Kun saisin käteni nostettua niin hartianikin pysyisivät takana, eikä työntyisi eteenpäin.

Tätä kuvaa ennen oltiin vedetty pari hienoa laukkapiruettia...
Esteillä hartioiden rentous

Aina esteelle tullessa ja sen päällä nostan hartiat korviin ja jännitän ne. Välillä oon saanu ihan pysäyttää ponin tunnin aikana, hengittää syvään ja sitten ulos, samaan aikaan, kun lasken hartiani. Haluaisin tavan pois, sillä esteistuntani kärsii siitä todella paljon. Yritän muutenkin syksyllä keskittyä rentouteen, sillä näin saan poniakin helpommin ratsastettua.


Myötäys esteillä

Asia, jonka vasta aloin tajuta Perniön leirillä. Tajusin minne ja miten käteni täytyy laittaa ja missä asennossa  minun täytyy olla. Vedän pienillä esteillä käsiä taakse päin, kuin ottaisin niistä todella paljon tukea. Se on ihan väärin, koska poni ei pääse kunnolla venyttämään itseään hyppyyn. Nyt syksyllä Kilossa haluaisin kiinnittää huomiotani siihen. 

Tässä näkyy tuo minun käsien asento esteillä, aivan järkyttävä.
Opi säätämään jalustimet

Tämä on erittäin random asia, mutta asia, jota en kunnolla osaa. Aina ne ovat eripituiset ja väärän pituiset. Esteillä liian pitkät ja koulussa liian lyhyet. Olisi siis mukava oppia säätämään ne heti tunnin alussa oikein, ettei kesken tuntia pidä säätää niiden kanssa.


Toivottavasti syyskaudella saisin edes vähän korjattua näitä asioita! Innolla odotan tulevaa kautta ja katsotaan, jos saan jatkaa vielä Suffelin kanssa. Se olisi ihan super hyvä juttu.

Essi

lauantai 22. heinäkuuta 2017

#122 MILLÄ PERUSTEELLA LIITYN LUKIJAKSI?

Moi!

Tänään kerron teille, millä perusteella liityn blogiin lukijaksi. Lukulistani on suht, pieni. En itse ole tyyppiä lukija lukijasta, kommentti kommentista. Eli siis näin osa bloggaajista yrittää saada itselleen lisää lukijoita, kommentteja ja tilastojen nousua. En pidä tavasta, sillä haluan, että blogini lukijat ovat aidosti kiinnostuneet aiheista tms. joista kirjoitan. Kävijämäärät nousevat silloin, kun julkaisen ihmisiä kiinnostavan postauksen. Ei sillä, että pakotan heitä käymään blogissani vain kävijämäärien takia. 
Kohdat EIVÄT ole järjestyksessä!



1. Ulkoasu

Ensimmäisenä, kun "astun" blogiin, kiinnitän huomion ulkoasuun. Ulkoasu ei ole minulle se tärkein ominaisuus mikä perusteella liityn lukijaksi, mutta tärkeä silti. Ulkoasun on oltava siisti, erilainen, mutta tarpeeksi yksinkertainen. Se ei saa olla liikaa silmään pistävä, mutta sellainen, että sen huomaa heti. Huonommin tuota ei voinut selittää...
Tykkään blogeista, joissa ei ole käytetty mitään ns kirkkaita värejä. Kuten neon-värit. Niitä on vaikea lukea ja siinä vaiheessa jo mietin, että onko järkevää jatkaa lukemista. Ulkoasu on kuitenkin se asia, joka antaa ensivaikutelman blogista, joten suosittelen, että kaikki bloggaajat käyttäisivät siihen oikeasti aikaa.

2. Aihe

Mistä blogi kertoo? Onko blogissa vain yhden aihealueen postauksia, vai vaihteleeko ne? Ennen, kun harkitsenkaan liittymistä lukijaksi on minun tiedettävä mistä blogi kertoo ja minkälaisia postauksia sinne tulee. Useimmilla bloggaajilla on sivupalkissa pieni esittelyteksti, joka avaa uudelle lukijalle blogin sisältöä. Sekin on mielestäni tehtävä huolella, sillä jo esittelytekstillä moni voi kiinnostua. 
Tykkään itse siitä, kun blogin aihealue pysyy samana. Kuitenkaan esimerkiksi hevosblogeissa saa olla lifestyle -aiheisia postauksia. Ne ovat kiva lisä, eikä lukijakaan kyllästy, kun ei tule pelkkiä ratsastuspostauksia. 

3. Blogin nimi

Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista blogissa. Nimen on oltava omaperäinen, mutta kuitenkin sellainen, josta lukijat erottavat helposti blogisi. Suomessa tietenkin suomenkieliset nimet ovat parempia, sillä se jää usein paremmin päähän, kuin vaikeasti lausuttava/kirjoitettava englannin kielinen nimi. Itsekkin olen halunnut koko ajan suomenkielisen nimen, mutta sopivaa ei ole vielä tullut päähän.  
Jos blogin nimi on "massa", kuten team, matkassa, unelmiin tms alkuiset ja loppuiset nimet yleensä ovat, mietin kannattaako edes avata koko blogia. Siinä jo huomaa, että nimen keksimiseen ei ole käytetty kunnolla aikaa. 


4. Teksti 

Teksti eli blogissa se tärkein asia. Kiinnitän itse todella paljon huomiota kirjoitusvirheisiin. Varsinkin yhdyssana virheet ovat yleisiä. Jos tekstistä löytyy yksi-kaksi kirjoitusvirhettä, se ei haittaa, mutta jos postaus on täynnä kirjoitusvirheitä, pääasiassa yhdyssana virheitä, niin minua alkaa ärsyttämään, enkä jatka lukemista. Kaikille sattuu virheitä, mutta teksti kannattaa esimerkiksi luettaa oikofix.com nimisellä sivustolla, kirjoitusvirheiden välttämiseksi. Oikeinkirjoitus on siis erittäin tärkeää itselleni. 
Teksti ei myöskään saa olla liian pitkäveteistä. On tärkeää, että jaksan lukea postauksen loppuun kyllästymättä. Siksi on hyvä miettiä esimerkiksi, että miten jakaa kappaleet ja tarvitseeko sitä kaikkea kirjoittaa siihen. Lauseiden muotoilua kannattaa myös miettiä kahteen kertaan. 


5. Kuvat 

Kuvia blogista on löydyttävä hyvälaatuisena, tietenkin. En tykkää lukea blogitekstejä, jossa ei ole ainuttakaan kuvaa. Kuvatkin vaikuttavat siihen, liitynkö lukijaksi vai en. Ratsastuspostauksissa tietenkin haluaisin, että kuvat ovat kyseiseltä tunnilta. Jos sitä mahdollisuutta ei ole, niin ainakin siitä hevosesta ne kuvat, jolla on mennyt. Yleensä näkee, onko kuvia muokattu vai ei. Muokatut ovat yleensä siistimmän näköisiä ja esimerkiksi jo perus Gimpillä pystyy tekemään ihmeitä. 
Jos blogipohjana on blogger, kuvien on ehdottomasti oltava koossa erittäin suuri. Muut koot tuntuvat liian pieniltä ja varsinkin, jos luen postauksia puhelimella, kuvat täytyy klikata auki, jos ne ovat liian pieniä. 


Yllä siis omat vaatimukseni blogilta, jotta minut saa liittymään lukijaksesi. Alla vielä muutama blogi, joita itse seuraan aktiivisesti :

Porkkanan Voimalla! - Yksi suosikkiblogeistani! Eniten tykkään blogin ulkoasusta ja tekstin laadusta.
Aadan hevoselämää - 5/5, rakastan koko blogia!
Koukussa viiteen askellajiin - Tässä blogissa tykkään haastattelupostauksista ja kirjoitustyylistä.
Kultahippuja - Tässä blogissa rakastan kuvia! Hyvälaatuisia ja muutenkin niitä on laitettu jokaiseen postaukseen sopivasti. Kirjoitustyylikin on omaperäinen.
Eläimet sydämessä - Suosikkeihin kuuluva blogi. Postaukset on omaperäisiä ja niihin on selkeästi käytetty aikaa. Erityisesti tykkään blogin ratsastuspostauksista.
Unohdettuja unelmia - Rakastan kirjoittajan kirjoitustyyliä. Jotenkin niin mukava lukea hänen postauksiaan, kun mieli rauhoittuu. Kirjoittaja osaa myös kommentoida toisten blogeihin erittäin positiivisesti.

Toivottavasti piditte postauksesta. Kohta alkaakin tunnit Kilossa ja se tarkoittaa sitä, että ratsastuspostauksia alkaa taas tulemaan!

Essi

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

#121 PERRAN EEMELIT 2017

Moikka!

Perjantaina loppui meidän super ihana leiri Perniössä. Tutustuin leirin aikana moneen uuteen ihmiseen ja muutamaan uuteen hevoseenkin. Nyt saatte suuren kuvamäärän kera, pitkän postauksen leiriltä! Leirivideo löytyy postauksen lopusta.

Postauksen kaikki kuvat pääasiassa (C) Nana, Miisa ja Anu

Sunnuntaina 9.7 saavuin Perraan 16.58. Kävin ilmottautumassa, jonka jälkeen vein tavarat huoneeseeni. Nukuin Anun kanssa kolmen hengen huoneessa, joten tilaa ainakin oli. Illalla käytiin vaan kuvailemassa ja kiertelemässä, sillä Anu oli ensimmäistä kertaa tuolla tallilla. 
Ennen iltapalaa toivottiin hoitoponit ja minä toivoin Ponitaa. Ensimmäiselle päivälle otin koulu- ja estetunnit. Molemmille tunneille toivoin Ponitaa.
Saatiin samana päivänä tietää kenet saimme hoitsuksi ja kaikki saivatkin kenet halusivat. 


MAANANTAI 

 Laitsalta haku - Ponita
Koulu - Ponita
Este - Ponita 

Aamulla hain siis Ponitan laitumelta ja oli ihana nähdä se yli vuoden jälkeen. Aamupalan jälkeen laitoin Ponitan valmiiksi tunnille. Se meni siis yhden tunnin ennen minua. 
10.30 kiipesin Ponitan selkään. 
Tunnin aiheena oli siirtymiset ja voltit, sekä ympyrät. Ihan perusasioita, mutta olihan leirin ensimmäinen päivä. Ponita oli koko tunnin super kiva ratsastaa ja se kulki tosi pehmeenä ja pyöreänä. Ympyröillä poni taipui tosi mukavasti, kunhan muistin pitää ulko-ohjan tuntuman. Ainut asia mikä epäonnistui, oli käynnistä laukannostot. Ponita ennakoi niitä tosi paljon ja välillä ei malttanut pysyä käynnissä ihan loppuun asti. Loppuraveissa poni venytti hyvin askeltaan ja sain sen hyvin ratsastettua eteen-alas.




Estetunnilla menin myös Ponitalla. Alkuun teimme ihan perus alkuverryttelyn, eli kaikki askellajit läpi. Ponita oli ehkä hieman vahva oikealle, mutta kun sain sen rennoksi niin se kulki kivasti pehmeänä ja pyöreenä. Aluksi hypättiin suoraa linjaa, ehkä 50cm kokoisilla esteillä. Ponita oli alkuun vähän jopa laiska, mutta kun sain sen eteen, niin esteillä mun tehtävä oli ohjata ja myödätä. Ponita on niin varma hyppääjä, hyppää mistä vaan ja minkä vaan. 
Sitten lisättiin suoraan linjan perään kaareva linja. Ponita hyppäsi hyvin ja vihdoin mun asentokin on parantunut esteillä! Tultiin vielä pieni rata, jossa oli nämä kaksi linjaa ja yksittäinen, vähän isompi ristikko. Ponita puski kaarteissa vähän liikaa sisään, joten mun piti ratsastaa sisäpohkeella. Muuten tuo viimeinen rata meni tosi hyvin. 
Ennen loppuverkkaa hypättiin vielä kaareva linja, niin, että pysty oli n. 90cm ja okseri 80cm.




TIISTAI

Laitsalta haku - Pallero
Este - Ponita
Leikki - Luke
Laitsalle vienti - Cacru


Aamulla hain Palleron laitsalta 7.30. Heti aamupalan jälkeen mulla oli estetunti Ponitalla.
Tunti aloitettiin taas alkuverryttelyillä ja puomeilla. Tunnin aiheena oli kaareva linja ja siihen eri askelmäärät. Itselleni ainakin tosi hyvä harjoitus, sillä en ole päässyt ennen tälläistä kunnolla tekemään. Esteet oli aluksi taas 40-50cm. Alkuun tuli vähän hassuja hyppyjä, kun en nähnyt paikkoja, mutta kun esteet nousi, niin alkoi sujua.
Piti aina ennen estettä sanoa Sadulle, että monellako aikoo tulla. Ponitalta ja minulta tämä sujui hyvin. Otin ensin seitsemän askelta, sitten kahdeksan ja lopuksi pari kertaa kuusi. Kaikilla kerroilla saatiin juuri se askelmäärä, minkä olin sanonut. 
Lopuksi hypättiin linja vähän isompana, mutta ei pitänyt sanoa askelmäärää. Viimeinen pysty oli n. 85cm.





Iltapäivällä menin leikkitunnin Lukella. Aluksi tuntui, että se on ihan liian pieni mulle, mutta loppupeleissä en näyttänyt niin pitkältä, kun odotin. 
Tunnilla leikittiin esimerkiksi puomileikkiä, jossa oli maassa puomeja ja Satu sanoi jonkun puomin värin. Sitten se kuka ehti ensimmäisenä puomin yli, sai pisteen. Luke ja mä voitettiin yhdessä Nanan ja Coran kanssa tämä. Sitten oltiin hippaa ja väriä. Värissä tehtiin niin, että sanottiin vaikka, että "se kenellä on punaista, niin menee istumaan naistensatulaan". 
Lopuksi hypättiin vielä ilman käsiä, ihan pikkupikku pysty. Luken askeleet oli niin pienet ja laukka tosi omituista, että koko tunnin sain varoa tippumisia. Loppujen lopuksi tipuin kolme kertaa tunnin aikana, kun oltiin ponin kanssa vähän erimieltä suunnista.






Illalla vein Cacrun laitsalle, ja vaikka suunnitelmissa oli mennä silläkin joku tunti, niin tuo laitsalle vienti oli ainut kerta, kun sen selässä kävin. 

KESKIVIIKKO

Laitsalta haku - Ponita
Itsenäinen - Ponita
Este - Ponita
Maasto - Sakke
Laitsalle vienti - Ponita

Aamulla hain Ponitan laitsalta ja 9.30 minulla oli itsenäinen sillä. Ostin siis yhden lisätunnin, joten ratsastin kolme tuntia keskiviikkona. 
Itsenäinen meni ihan penkin alle. Ponita oli koko tunnin todella vahva suusta, enkä saanut ratsastettua sitä kunnolla pyöreäksi. Tein pääasiassa vaan ympyröitä, kun ei mahtunut tekemään oikein muuta. Menin koko tunnin lähinnä ravissa ja hain siinä jonkin näköistä pehmeyttä, mutta aikalailla turhaan. Menin loppu 20min ilman satulaa. Siinä poni meni vähän paremmin, mutta ei vieläkään mitenkään erittäin hyvin. Loppuraveissa Ponita vasta heräsi ja alkoi pyöristymään.


Päivän toisella tunnilla menin Ponitalla. Tunnin aiheena oli maastoesteet. Ja heti näin aluksi, tunti meni ihan penkin alle minun osalta. Tunti aloitettiin verryttelyllä ja puomeilla. Ponita oli ihan ok, taas puski vähän sisälle. Ennen maastoesteitä hypättiin vinoja esteitä. Toinen puoli puomista oli siis maassa ja piti ohjata keskelle. Ponita hyppäsi hyvin ja hypyt tulivat kivasti keskelle. Pariin kertaan mentiin myös pienien renkaiden yli.
´Sitten hypättiin maastoesteet. Radalla oli banketti ja neljä tukkia. Ponita ei tykkää lähteä pois kavereiden luota ja siitä voitte jo kuvitella miten meillä sujui...
Banketti meni hyvin ja päästiin etenemään reippaasti tukeille. Ensimmäiset kaksi tukkia meni muuten hyvin, mutta itse jotenkin ratsastin huonosti. Ennen kolmatta tukkia Ponita lähtee laukkaamaan tosi kovaa ja oli pakko kääntää ympyrälle, jotta ei oltaisi kaaduttu alamäessä. Satu sanoi, että älä enään hyppää kolmatta tukkia uudestaan vaan jatka takaisin. Viimeinen tukki ja banketti sitten vaan kaahattiin läpi.
Tunnin tapahtumat ei loppuneet siihen, kun päätin tippua 85cm esteen jälkeen suoraan vatsalleni. Onneksi loppuun saatiin kaksi hyvää hyppyä tuolle esteelle.







Illalla seitsemältä mulla oli maasto Sakella. Sakke on siis pieni hevonen, mutta tuntui silti hirveän isolta. Maasto oli muuten tosi kiva, mutta se hevonen mun alla ei todellakaan ollut sitä. Koko ajan viskomassa päätä ja laukkapätkillä lähti vaan viemään mua. 
Otettiin kolme pitkää laukkapätkää maaston aikana, mutta pääosin mentiin käyntiä ja välillä ravia. Tykkään ehdottomasti Perniön maastoista, hienojen maisemien takia. 


Itse en ole Saken selässä tässä kuvassa.
TORSTAI

Laitsalta haku - Ponita
Koulu - Lady
Este - Ponita
Laitsalle vienti - Mortti

Aamulla hain taas Ponitan laitumelta. Kun näin listan ja katsoin kenellä menen koulutunnin, silmäni vain suurenivat. Minulle oli laitettu Lady, n. 170cm korkea hevonen. Olin toivonut tunnille siis Ponitaa, mutta sain Ladyn. Ei siinä mitään, aina toiveet ei toteudu, mutta ei yhtään pienempää löytynyt? 
Ladyn selkään minut jouduttiin punttaamaan ja sen jälkeen tajusin vasta, kuinka iso se on, esimerkiksi Ponitan jälkeen. Tunnin aiheena olivat pysähdykset. Koko tunti oli pelkkää hakemista niiden askelien kanssa. Käynti vielä sujui, mutta ravissa ja laukassa heppa meni vähän miten sattui. Tuli ihan ok pysähdyksiä, mutta Lady viskaisi heti päätään jos vaati minkäänlaista kunnon tuntumaa pysähdyksissää. Onneksi kuitenkin pysähdykset laukasta sujui lopuksi Ladylla ja mulla tosi hyvin ja saatiin niistä kehuja.




Estetunnin menin, yllätys yllätys Ponitalla. Pitkään aikaan mikään estetunti ei ole mennyt noin hyvin, miten tuo meni. Mentiin kolmen esteen "rataa", ensin lyhyillä ja nopeilla teillä ja sitten pitkillä. Lyhyet tiet menivät todella hyvin. Uskalsin kääntää oikeasti pienet tiet ja poni hyppäsi silti. Ponitassa ja Suffelissa on kyllä jotain samaa. Ehkä siksi sen ratsastaminen oli niin helppoa. Pidemmillä teillä sain oman istunnan omasta mielestäni hyväksi ja myötääminenkin onnistui. Tässä tehtävässä esteet oli n. 70cm
Lopuksi hypättiin kahta yksittäistä estettä ja päästiin hyppäämään 90cm pysty kolme kertaa puhtaasti. Ärsyttää vaan niin paljon, kun kukaan ei kuvannut noita isompia esteitä. Instagram-tililläni on video yhdestä uusintaradasta ja pitkästä radasta.




 Illalla oli sitten vielä leirikaste. Ensin oli pieni tehtävärata, joka piti suorittaa eri tavoilla. Sen jälkeen Satu kysyi meiltä kysymyksiä, kuten "minkä merkkinen on Riksen satula". Sitten kun tiesi, piti juosta Sadun luokse, n. 10m päähän ja kirjoittaa vastaus paperille. Inna ja minä olimme tallissa ja pidimme puhelua päällä joukkueellemme. Aina, kun tuli kysymys he kertoivat sen meille ja me juoksimme esim tarkastamaan minkä merkkinen se satula oli. Tämä oli ihan super hauskaa! Erittäin selkeää, mutta paremmin en osaa selittää. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan, että tallissa ei saa juosta, niin hevoset olivat laitumella :)



 PERJANTAI

Laitsalta haku - Ponita
Leikki - Luke
Kisat - Ponita
Laitsalle vienti -  Lady

 Nyt vasta huomasin, että hain kaikkina muina päivinä Ponitan paitsi tiistaina. 
10.30 minulla oli leikkitunti Lukella. Tunti alkoi hyvin, kun onnistuin tippumaan jo alkukäynneissä... Alkuun tehtiin perus alkuverryttely, eli kaikki askellajit läpi, jonka jälkeen mentiin parin kanssa vierekkäin. Minä olin Annikan ja Palleron pari. Ensin ratsastettiin ympyröitä, puomeja tms. vierekkäin, jonka jälkeen toinen meni taakse ja laittoi silmät kiinni. Edessä olevan piti siis ohjeistaa. Sitten jakauduttiin kahteen joukkueeseen ja aloitettiin pieni tehtävärata.
Rata piti suorittaa eri tavoilla. Ponin selän päällä maaten, ohjat ristissä, yhdellä kädellä tms. Luke ja mä oltiin aika hyviä, tosin tipuin kerran ja kerran Luke päätti vetää pukin ja tipuin melkeen. Hurja poni. Lopuksi oltiin vielä hippaa ja sen jälkeen ratsastin väärinpäin, naistensatulassa. Kävin myös seisomassa Luken selän päällä. Tipuin tunnin aikana kolme kertaa.








 Leirin viimeinen "tunti" meni leirikisoihin. Menin ne tietenkin Ponitalla, sillä hyppäsin viikon jokaisen tunnin sillä. Verryteltiin taas normaalisti ja Ponita tuntui ihan hyvältä. Vähän laiskan ja väsyneen oloinen vain. Otin maneesissa seitsemän verryttelyhyppyä. Kaksi ihan pienelle ristikolle, kolme 70cm esteelle ja kaksi 80-90cm esteelle. Ennen rataa kysyttiin minkä luokan haluaa mennä ja itse otin 80-90cm. Kerrankin muuten osa radan esteistä oli 90cm, eikä jotain sinnepäin. 

Kun pääsin sitten kentälle, odotin pillin vihellystä, jonka jälkeen nostin kivan laukan. Ensimmäiselle esteelle toin Ponitan vähän vinossa, joten hyppy tuli todella juureen. Toinen este oli okseri, siihen ihan ok hyppy. Siinä kohtaa päätin, että yritän ratsastaa aikaa. Kolmannelle esteelle radan paras hyppy ja pääsin itsekkin hyvin mukaan. Neloselle erittäin outo hyppy, vaikka kuvista se ei siltä näytäkkään. Viidennelle myös outo hyppy, mutta puhtaasti yli. Kuudennelle esteelle muuten todella hyvä hyppy, mutta en itse päässyt mukaan, kun ajattelin, että Ponita ottaa vielä yhden askeleen. Ajattelin ensin, että menen seuraavasta esteestä ohi, jotta pääsen takaisin satulaan, mutta annoin Ponitan vaan mennä ja lopulta hyppäsin viimeisen esteen huonossa tasapainossa, ilman toista jalustinta. 


3.
4.
6.
Olen tosi tyytyväinen tuohon rataan ja erityisesti Ponitaan. Se pelasti monessa paikkaa, kun kuski oli vähän hukassa. Saatiin ajaksi 29,25 ja sijoitus 2/15! En voisi iloisempi olla. 
Leirin lopuksi vein vielä Ladyn laitsalle.



Kiitos ihanasta leiristä kaikille, ketkä olivat siellä! Yksi parhaimmista leireistä, missä oon ollut <3
Loppuun vielä tekemäni leirivideo / Laittakaa HD-laatu, niin näyttää paljon paremmalta.




Essi